Alkaa pihalla olla jo jonkin verran viileä vetää tunnin treenejä läpi. Ihan ensimmäisenä meinaa omat näpit jäätyä, onneksi laitoin koiralle takin päälle. Maa oli jäässä ja kunnon viima kävi. Siitä huolimatta, olipa mukava fiilis tunnin jälkeen :) meillä on ehkä viimeiset pari kertaa ollut vähän sellaista diipadaapaa, olemme Bastan kanssa keskittyneet lähinnä häiriön tuottamiseen ja hömpöttelyyn, mutta nyt oli pilkahduksia tottelevaisemmasta koirasta. Jotain tekemistä saattoi olla silläkin, että olin pitänyt koiraa nälässä lähes koko päivän hirveästä rutinasta huolimatta. Kyllä hyppi hurtta sivulle kun nakkia tippui onnistuneista suorituksista :D
Treenattiin ohituksia, jotka meni suorastaan yllättävän hyvin. Basta oli kyllä melko kiva otus näissä. Tai no, meidän tasoon suhteutettuna. Sitten tein omin päin ihan lyhkäsiä paikatuksia, ja kai sitä pitäisi antaa koiralle kiitosta, että se istua törötti yksin paikallaan kentän toisella laidalla, kun toisella puolella kaksi koiraa telmi ja leikki.
Jonkin verran palautui luottamus takaisin tuohon herraan ja muutenkin tuli paljon motivaatiota, että kyllä se vaan oppii, kunhan osaisi itse systemaattisesti ja selkeästi opettaa. Ja siinähän se kompastuskivi sitten tuleekin, omassa kapasiteetissa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti