Keväträhinää ilmassa

Sohvallamme kuorsaavasta otuksesta on kasvamassa iso äijä. Niin iso, että välillä pitää tehdä muillekin selväksi oma ylemmyys ja ego. Vaikka ilmassa on ollut merkkejä jo pidempään, on ne nyt jo varsin selkeitä. Herra ei tule toimeen vieraiden urosten kanssa, eikä siedä enää turhan lähelläkään. Edelleen lenkit sujuvat hyvin, mitään rähinää ei tapahdu toisia koiria ohittaessa, mutta auta armias jos on mahdollisuus sniffailla jonkun pyllyä...

Onneksi mitään vaani ja eliminoi - tyyliä ei harrasteta, joten vapaanapito on ihan turvallista edelleen. Oikeastaan tuntuu, että varmuus luoksetulosta vahvistuu päivä päivältä :)